Kreikan talous murenee

    Kreikan mellakat ovat vastalause saavutettujen etuisuuksien leikkauksille.

BEUC (The European Consumers´ Organisation) julkisti vuonna 2011 tutkimuksen, jonka mukaan vuonna 2010 kuluttajien asema euroalueella vahvistui valtiollisten sopimusten ansiosta (lähde: http://www.beuc.org/).

Viime vuoden myllerrys ja muutaman maan uhkaava tilanne on saanut päättäjät vaatimaan laajasti työntekijöiden aseman tietoista heikentämistä kilpailukyvyn ja talouden elpymisen nimissä.

Uutisten kuvat mellakoivista mielenosoittajista Kreikan kaduilla on seurausta saavutettujen etuisuuksien menettämisen pelosta ja siitä, että poliitikkojen tekemät päätökset eivät anna kansalaisille riittävää uskoa tulevaisuuteen. Mellakoiden laajuus kertoo siitä, miten montaa henkilöä tarvittavat leikkaukset koskettavat. Ulkomaiset rahoituslaitokset, EU:n valtionvarainministerit ja Kreikan valtakoneisto ovat kaikki samaa mieltä siitä, että leikkauksia on tehtävä, jotta velan osuus voisi joskus olla edes se väläytelty 120% bruttokansantuotteesta (summa on huikea) ja maiden mielestä se, mitä Kreikka ei kaipaa on pikavippi. Suurin haaste tilanteessa on se, että leikkauksia voidaan käytännössä katsoen tehdä vain yksityisten henkilöiden tuloista… suoraan tai välillisesti. Tämä aiheuttaa suuren epäoikeudenmukaisuuden, koska keskivertokansalaisella on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia velanoton määrään ja julkisten varojen kulutukseen. Kansa joutuu kuitenkin loppujen lopuksi maksajiksi.

    keskivertokansalaisella on hyvin vähän vaikutusmahdollisuuksia

Vaikka velan vähentäminen on kaikilla mittareilla järkevää niin ei kukaan halua olla sen maksajana. Eräällä tavalla Kreikassa vastustetaan omaa parempaa tulevaisuutta vastaan keskittymällä lyhyen ajan menetyksiin. Tästä ei tietenkään voida ketään yksittäistä henkilöä syyttää, mutta on toivottavaa, että poliittinen koneisto saa säästöt läpi nyt ja valvottua niiden toteutumista jatkossa, koska muuten uhraukset ovat olleet turhia.

Vastustus Kreikan lisätukipakettia kohtaan useissa euromaissa on lisääntynyt ja markkinat ovat ottaneet osaltaan huomioon sen, että pikalaina ei välttämättä enää tule kyseeseen. Tämän johdosta Kreikan irtautuminen, omasta tahdosta tai pakosta, eurosta ei välttämättä aiheuta niin suuria mullistuksia, kuin aikaisemmin on ennustettu. Koska pitkällä tähtäimellä irtautuminen on todennäköisesti Kreikalle kannattavampaa, tässä taloustilanteessa, jää kysymykseksi se, että onko Kreikan säilyminen rahaliitossa muille euromaille hyvä vai huono asia. Eli heikentääkö yhden maan uhraaminen koko rahaunionin tulevaisuuden, kun rahoitusmarkkinat eivät pysty luottamaan yhteiseen talousalueeseen tiukan paikan tullen. Jää nähtäväksi onko Kreikalla tilanteessa vielä kortti pelattavanaan muiden euromaiden tulevaisuudesta.

Ruoka Kreikassa

Ruoka Kreikassa on yllättävän sopiva suomalaisten makuun. Kalaruoat ja perinteiset pataruoat maistuvat suomalaisille lomailijoille Kreikassa. Yksinkertaisesti valmistettua ruokaa simppeleistä raaka-aineista tekevät Kreikan ruokavalikoimasta hyvää lähiruokaa. Kreikan Kreeta saarella tehdään ruokaa perustarvikkeista ja lampaanlihasta. Muu liha Kreetalla on tuontilihaa.

Tuttuja ruokia Kreikassa kreikkalaisen salaatin lisäksi.

Alkuruokia

Alkuruoaksi tarjoillaan perinteisesti viinilehtikääryleitä, munakoisotahnaa tai tzatzikia ja valkosipulileipää. Leivät taitavat olla kuitenkin yleisempiä turistiravintoloissa.

Kreikkalainen juusto

Feta-salaatti rakennetaan feta-juustosta joka on varmasti kaikille Kreikan matkaajille tuttu. Feta on vuohen- tai lampaanmaitojuustoa, joka on säilötty suolaveteen. Salaatin lisäksi juustoa voidaan käyttää padoissa, keitoissa ja piirakoissa.

Liha- ja kalaruoat

Kala on yleinen ruokalistoilla Kreikassa. Vastapyydetty kala tarjoillaan yleensä yksinkertaisesti sitruunalla ja suolalla sekä pippurilla maustettuna  paistettuna, keitettynä tai grillattuna. Kalan lisäksi tarjoillaan perunoita, joten tämä ruoka sopii hyvin kotimaiseen makuun.

Lihavartaat ja pataruoat ovat myös perinteisiä Kreikkalaisessa menussa. Varsinkin matkailijoille maistuu moussaka, jota ei kuulemma syödä paljoa Kreikkalaisissa perheissä, koska se on työläs valmistaa.

Muita ruokia joita Kreikassa tehdään

  • Moussaka
  • Lammaspaisti
  • Kreikkalainen mureke
  • Kreetalainen linssikeitto
  • Kreikkalainen sarvi

Kreetalta kasvatetaan paljon oliiveja ja niistä saadaankin loistavaa oliiviöljyä, jota viedään Kreikasta moniin maihin. Lisää juttuja Kreikasta ja Kreetasta löytyy osoitteesta http://kreetanmatka.blogit.fi Anna Kreikkalaisen ruoan viedä sinut makumatkalle Kreetan saarella.

 

Vapaaottelun historiaa

Vapaaottelua alettiin harrastamaan jo Kreikassa jopa 600 eKr. Sana pankration muodostuu kahdesta adjektiivista "pan" ja "kratos" jotka yhdessä voidaan suomentaa käsitteellä "kaikki voimat".

Vapaaottelu on saanut historian saatossa erilaisia muotoja ympäri maailmaa.

  • Kiinassa ovat kilpailevat kung fu -tyylisuuntien edustajat ottaneet toisistaan mittaa vapaaottelussa.
  • Karatea on harjoitettu Japanissa samalla tavalla

Uusia lajeja on nykyään käytössä MMA:ssa, kuten Japanilainenjujutsu, Vapaapaini, Nyrkkeily, Muythai ja monia muita

Nykyään lajin suurin organisoija on UFC, joka jopa kerran viikossa järjestää suuria tapahtumia pääosin yhdysvalloissa, mutta myös muualla maailmassa, kuten Brasiliassa, Iso-britanniassa jne.Myös pienempiä organisaatioita on kuten Strikeforce

Kreetalle

Tänä kesänä voisi lähteä lomalle Kreikkaan. Melkein kaikki saaret onkin jo tullut käytyä läpi, mutta Kreetalle ei ole vielä tullut tehtyä matkaa. Viimeksi Santorinilla oli hienoja näymiä Firan kaupungissa ja tietenkin siellä kuuluisammassa paikassa Oian auringonlaskua katsomassa. Kreetalla pitäisi olla kyllä myös hienoja auringonlaskuja Plataniaksessa, jossa on kuulemma ihan ravintoloitakin, jotka mainostavat hienoja näkymiä auringonlaskuun päin, jos siihen aikaan on syömässä.

Hanian kaupungissa Kreetalla voisi tehdä ostoksia ja sielläkin on kuulemma hyviä ravintoloita ihan satamassa rannan äärellä. En kyllä tiedä mistä hankkisi hoteliin, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Ehkä helpointa olisi ottaa hotelli jostain läheltä rantaa ja hyvien uimarantojen vierestä ja sitten vuokrata auto, jolla voisi kiertää Kreetan saarta ympäri helposti. 

Mitä kanattaa ottaa matkustaessa mukaan?

Mitä sitä pakkaisi matkalle mukaan?{

  • Muutaman vaatekerran.
  • alushousut
  • t-paitoja.
  • Sukat.
  • Piällyhousut.
  • Hame
  • Shampoon
  • hammasharjan
  • partahöylän
  • Sakset.

Lisäksi ehkä jotain pesukamppeita|

  1. Passi
  2. luottokortti.
  3. Rahaa!

Kasaa sohvalle kaikki, mitä olit ajatellut ottaa mukaan ja mitä ilman et mielestäsi tule toimeen . Jaa kasa kahteen yhtä isoon kasaan joista valitset toisen. Jaa se edelleen kahtia ja pakkaa se. Silloin mukanasi on kaikki tarpellinen.

Myös lomamatkalla lämpimään, kun matka kestää pidempään, eikä halua ostaa niitä riemunkirjavia turisti-t-paitoja tuliaisiksi niin montaa kuin viikkojen aikana tulisi muuten tarvitsemaan.

Perusteos vipeistä

Hyvä muistaa vipeistä

Saat pikavipin jopa minuuteissa tilillesi verkkohakemuksella tai tekstiviestillä, Et tarvitse lainan takaajia tai vakuuksia, Takaisinmaksu tapahtuu eräpäivään mennessä kotiin lähetettävän laskun avulla

Mitoita lainasi oikein!

Älä ota liian suurta lainaa sillä siirtä koituu turhia kuluja

Vertailussa 50€ pikavippi. Etsi halvin vippi ja hae kätevästi tekstiviestillä tai verkkohakemuksella. Rahat ovat tililläsi jopa minuuteissa!

Suomen Pankki julkaisi kuukausitilaston,

  • jonka mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli kulutusluottoja 12 890 miljoonan euron edestä.
  • Pikavippien luottokanta ei ollut syyskuun lopulla kuin murto-osa tästä
  • noin 90 miljoonaa euroa.
  • Kulutusluottojen kanta on noin tuplaantunut verrattuna vuoteen 2003.

 

Kulutusluottojen keskimääräinen korko on tänä päivän hieman alle viisi prosenttia. Vuoden 2008 loppupuolella keskiarvo oli huipussaan, jolloin se oli jopa yli kahdeksan prosenttia.

Ainakin keskikorolla mitattuna kulutusluotot ovat pankeille jopa asuntolainoja tuottoisampi lainamuoto. Kulutusluottojen käyttäminen on kuitenkin trendinomaisesti hiipunut vuosien saatossa, joten aivan entisenlainen kultakaivos ei kulutusluottobisnes enää kuitenkaan ole.